Hei vaan teille kaikille,
Olen nyt täällä Afrikassa, Afrikkahan on se manner tuossa Euroopan alapuolella jos kartasta katsotte.
Oikeasti maapallo ei ole littana niin kuin se kartta, tai tekemäni pannukakku, vaan se on pyöreähkö… Afrikassa on hyvin kuuma, kuten tietänette?
No, olin seisoskellut noin tunnin tai ylikin, katselemassa leijonia, norsuja ja muita eläimiä ja minun tuli tavattoman kuuma.
Onneksi lähistöllä oli järvi, tai mikä lammikko lienee ollut, vettä kuitenkin,
joten päätin mennä uimaan. Kroolailin siinä sitten selkäuintia enkä lainkaan huomannut että takanani oli virtahepo.
Kuinka ollakaan se päätti juuri sopivasti haukotella kun olin sitä kohden uimassa ja niin jouduin sen suuhun ja sitä myöten sen vatsaan. Hetken aikaa olin melkoisen hämilläni, kuten varmaan voitte uskoa. Ensin sitä ollaan auringonpaisteessa ja sitten yhtäkkiä pilkkosen pimeässä. Lisäksi herkkä nenäni tiesi kertoa, että siinä paikassa haisi melkoisen voimakkaasti, eikä se tuoksu ollut mitenkään hajuaistia hivelevä. Hetken aikaa tuumasin virtahevon mahassa istuessani, että mitä ihmettä tekisin. Onneksi muistin, että mukanani oli kynttilä, joten sytytin sen eikä enää tarvinnut istua pimeässä. Se helpotti hieman tilannettani.

Virtahevon maha kurisi ja murisi. Aloin tulla hieman pahoinvoivaksi siitä hajusta ja keinumisesta, joka aiheutui siitä kun virtahepo liikkui. Kaiken lisäksi aina, kun virtahepo avasi suunsa, sisälle tuli paljon vettä, joten oli ihan hilkulla etten hukkunut. Olisi ollut tosi noloa hukkua jonkun vatsaan. Varsinkin minun, joka olen suuri ja urhea seikkailija.
Mutta luulen, että kynttiläni savu aiheutti sen, että virtahepoa alkoi aivastuttaa aivan tavattomasti. Se oli minun onneni. Hevon aivastus oli niin kova, että minä lensin siitä hyvästä sen mahasta suun kautta ulos takaisin veteen.

Virtahepo katsoi minua hyvin hämmästyneenä. Ei mikään ihme, jos se näytti ihmettelevältä, ei kai sen suusta joka päivä ihmisiä ulos putkahtele.

No, minä tietysti kroolasin takaisin rannalle, kiskoin itseni ylös ja huomasin katsovani leijonaa silmiin.
Se oli tullut juomaan, eikä se tykännyt että sen juoma-astiassa uitiin.
Se karjaisi minulle kiukkuisesti.
Mutta minulla oli ollut niin huono päivä, että karjuin kovemmin kuin leijona.
Leijona päätti lähteä pois paikalta.


Nousin vettä valuvana ylös penkalle ja istuin maahan. Aurinko lämmitti niin paljon, että vaatteeni kuivuivat minuutissa.
Hiukseni jäivät hieman hassusti pystyyn, sillä virtahevon mahahapot eivät tee hyvää hiuksille.
Hyeenojen mielestä ulkonäköni oli nähtävästi erityisen huvittava sillä ne nauroivat katketakseen.
En välittänyt niiden hekotuksesta vaan kävelin taakseni katsomatta tai sivuilleni vilkuilematta.
Se oli virhe, näin myöhemmin ajateltuna.



Nimittäin sivulta lähestyi sarvikuono. Sarvikuonoilla on huono näkö, eikä tämäkään yksilö tehnyt siinä mitään poikkeusta.
Minun kohdallani kävi niin onnettomasti, että takinkaulukseni juuttui siihen sarveen ja niin päädyin sarvikuonon matkaan. Jalkani heiluivat muutamia kymmeniä senttejä maanpinnan yläpuolella enkä millään saanut sarvikuonoa huomaamaan itseäni vaikka siinä sen kuonon edessä keikuinkin.
Viimein tajusin, että minulla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin riisua takkini pois ja tiputtautua itse alas. Muuten hyvä idea mutta putosin kuoppaan jossa asusti erittäin kiukkuinen olio.
En jäänyt ottamaan parempaa selkoa eläimestä vaan poistuin suosiolla paikalta.


Vihdoin löysin takaisin leiripaikalleni. Astuin sisälle telttaani, mutta jouduin ensin ajamaan sieltä pois apinan, joka oli pistänyt poskeensa eväsleipäni.
Vastavuoroisesti kävin nappaamassa siltä banaanin jota nyt syön tätä kirjoittaessani.
Menen varmaan yöllä katsomaan yöeläimiä. Jos näen nukkuvan leijonan voin leikata siltä tupsun harjasta ja lähettää sen teille. Siinä sanotaan olevan paljon voimaa.

Eipä sitten muuta kuin heippatirallaa ja kirjoittelen sitten taas myöhemmin.

Terveisin serkkunne Urho-Tarmo Uskalijakko

Sadun kirjoitti © Design : Minna Leinonen
Tarinan kopiointi ei sallittua ilman tekijän lupaa.

Kuvat © Design : Pauliina Ihalainen
Kuvien käyttö ja kopiointi muuhun tarkoitukseen vain tekijän luvalla.