Velho ja taikajuoma
Etusivulle
Ajankohtaista kirjastossa
Aukioloajat
Yhteystiedot
Käyttösäännöt
Maksut
Verkkokirjasto
Verkkokirjaston käyttöohjeet
Verkkokirjaston käyttö matkapuhelimella
Sähköisten kirjojen lainaus
Kirjastossa käytettävissä olevat tietokannat
Uutuuksia
Lehdet
Kirjan matkassa
Satuvisa
Satutunnit
Kuvia
Lue fantasiakirja Etern
Lähetä palautetta kirjastolle
Kaukolainapyyntö
Osoitteenmuutos
Hankintatoivomus
Linkkejä
Tilastotietoa Pöytyän kirjastosta
Pöytyän kunnan sivuille


Sydämet
Luolapeikko Jompe

Metsässä oli luola. Se oli hyvin hankalasti havaittavissa, sillä sen edessä kasvoi paljon puita ja pensaita.
Vain hyvin harva ihminen tiesi luolan olemassaolosta.
Joskus silloin, kun mummot ja vaarit olivat nuoria, heidän vanhempansa varoittivat lapsiaan (eli sinun mummoasi ja vaariasi) menemästä lähellekään luolaa.
Luola Miksi? Siksi, että siellä asui peikko nimeltään Jompe.
Jompe oli häijy ja ärtyisä peikko. Sillä oli hapsottavat hiukset ja pitkä kyhmyräinen nenä.
Jompen kädet olivat vahvat ja sen sormet olivat käppyräiset kuin puiden oksat. Jalkojen tilalla näytti kasvavan puiden juurakoita.
Kun se kulki metsässä, linnut vaikenivat ja oravat puikkivat pakoon. Hirvet juoksivat pois sen tieltä ja karhut tekeytyivät kuoliaaksi, jotta se ei välittäisi niistä.
Lapsista Jompe tykkäsi, mutta ainoastaan voissa paistettuina.
Tällaisia juttuja kerrottiin ennen muinoin, jotta lapset eivät menisi vaarallisena pidettyyn luolaan.



Käpyjä
Jesse ja Jere olivat metsässä leikkimässä. Jesse huomasi puiden takana olevan raon ja hän meni lähemmäs tutkimaan sitä.
- Hei, Jere! Tule katsomaan. Täällä on luola.
Jesse ja Jere Jere tuli kurkkimaan kaverinsa löytämää luolaa.
- Joo, makee luola. Ei me olla ennen tätä nähtykään.
Pojat menivät lähemmäs ja kurkkivat luolan pimeyteen.
- Mennäänkö sisälle katsomaan? Jere kysyi.
Jesse oli vaiti ja katseli luolaan.
- En oikein tiedä. Meillä ei ole taskulamppuakaan ja siellä näyttää olevan ihan pimeää.
Jere kaivoi taskustaan taskulampun ja näytti sitä voitonriemuisesti Jesselle.
- Nyt voimme mennä sisälle.
Jesse näytti edelleen hieman epäröivältä, mutta seurasi sitten Jereä luolaan varovaisesti.
- Tämä on ihan tavallinen luola, ei täällä ole mitään ihmeellistä, Jere sanoi pettyneellä äänellä.
Jompe - Katso, Jesse sanoi. – Täällä on puunrunko.
Hän meni katsomaan sitä lähempää. Jere jäi seisoskelemaan paikoilleen, häntä eivät jotkut typerät puunrungot kiinnostaneet. Jere alkoi katsella ympärilleen taskulampulla.
- Hei! huudahti Jesse kiukkuisesti. – Minä en näe mitään. Näytä sitä valoa tänne.
- Sorry, Jere sanoi ja käänsi lampun takaisin Jessen suuntaan.
Jesse jähmettyi ja hänen suunsa loksahti auki.
- Älä tärisytä sitä valoa, ei tässä missään diskossa olla.
Jere nosti tärisevää kättään ja osoitti jonnekin Jessen pään yläpuolelle. Jesse kääntyi katsomaan.
Hänen takanaan seisoi jokin omituinen olio, jolla näytti olevan kuin puusta tehty vartalo. Sen silmät hehkuivat kuin takassa olevat kekäleet, kun se katsoi poikia.
Jesse otti askeleita taaksepäin kunnes hän oli Jeren vierellä.
- Mikä tuo on, hän kuiskasi.
- En tiedä, kuiskasi Jere takaisin. – Enkä totta vieköön välitäkään tietää.
Pojat kääntyivät kannoillaan ja juoksivat luolasta ulos. Siinä hötäkässä Jere pudotti taskulamppunsakin luolan lattialle, mutta hänelle ei ollut mitään aikomusta palata takaisin noutamaan sitä. He juoksivat metsästä pois ja tielle päästyään he pysähtyivät puuskuttaen.
- En kyllä ikinä enää mene tuohon luolaan, Jesse huohotti.
- Minä en ikinä mene edes tuohon metsään, Jere nikotteli, sillä hänelle oli tullut juoksemisesta hikka.


Käpyjä

Luolassa Jompe oli istahtanut luolansa lattialle. Häntä harmitti.
Pojat eivät olleet tienneet kuka hän oli. Hänen pitäisi varmaan käydä ulkona useammin näyttäytymässä, jotta maine säilyisi.
Jompe nosti lattialta Jeren pudottaman taskulampun. Tälle voi olla käyttöä, ajatteli Jompe, ainakin yöllä metsässä. Joo, lähdenkin yöllä ulos, mutta sitä ennen jatkan uniani.
Jompe pisti itsensä maata ja näki unta, jossa kaikki tunsivat hänet niin kuin ennen muinoin.


Kuuset

Sadun kirjoitti © Design : Minna Leinonen
Tarinan kopiointi ei sallittua ilman tekijän lupaa.

Kuvat © Design : Pauliina Ihalainen
Kuvien käyttö ja kopiointi muuhun tarkoitukseen vain tekijän luvalla.
Kysymykset
1. Mikä Jompe on?
2. Kummalla pojista oli taskulamppu?
3. Mistä Jompe näki unta?
4. Mitä luulet, menevätkö pojat vielä luoliin?


Lisää satuvisailuja...

Jakaja  Jakaja  Jakaja Jakaja  Jakaja  Jakaja Jakaja

Ajankohtaista | Aukioloajat | Etusivu | Yhteystiedot | Käyttösäännöt | Maksut | Verkkokirjasto | Verkkokirjaston käyttöohjeet | Käyttöohjeet matkapuhelimelle | E-kirjan käyttöohjeet | Satuvisa | Tietokannat | Uuutuudet | Lehdet | Kirjan matkassa | Satutunnit | Kuvia kirjastoista | Fantasiakirja | Palaute | Kaukolainapyyntö | Osoitteenmuutos | Hankintapyyntö | Linkkejä | Tilastotietoja Pöytyän kirjastosta | Pöytyän kunnan sivuille |