Velho ja taikajuoma
Etusivulle
Ajankohtaista kirjastossa
Aukioloajat
Yhteystiedot
Käyttösäännöt
Maksut
Verkkokirjasto
Verkkokirjaston käyttöohjeet
Verkkokirjaston käyttö matkapuhelimella
Sähköisten kirjojen lainaus
Kirjastossa käytettävissä olevat tietokannat
Lehdet
Kirjan matkassa
Satuvisa
Satutunnit
Kuvia
Lue fantasiakirja Etern
Lähetä palautetta kirjastolle
Kaukolainapyyntö
Osoitteenmuutos
Hankintatoivomus
Linkkejä
Tilastotietoa Pöytyän kirjastosta
Pöytyän kunnan sivuille


Opusnoutaja
Satuvisa

Ihmiset tappelevat ja kiukuttelevat
Nuoli Olipa kerran Tänään päivä, jolloin kaikki meni päin mäntyä.
Tänään ei ymmärtänyt miksi mikään ei onnistunut. Ihmiset kompastelivat, kaatuilivat, suuttuivat, tiputtelivat tavaroita, törmäilivät toisiinsa, ärisivät ja murjottivat.
Tänään oli ihmeissään. Tässä päivässä oli jotain outoa. Hänen piti odottaa Yötä, jotta pääsisi keskustelemaan asiasta Eilisen ja Huomisen kanssa.
Tänään katseli päiväänsä, joka ei näyttänyt paranevan aamusta lainkaan. Edelleen kaikki meni nurinkurin ja nurinnarin.
Tänään oli erittäin vaivautunut ja kiusaantunut, kun kaikkialla kuului marmatusta ja paheksuntaa, kuten: ”Tänään ei mikään onnistu, miten tänään olla näin kehno päivä, tänään on kamala päivä…”
Samanlaista marmatusta kesti koko päivän, ja kun Yö vihdoin saapui, Tänään lähti tapaamaan Eilistä ja Huomenta.

-Miksi kasvosi ovat aivan punaiset? kysyivät Eilinen ja Huominen.
-Kaikki meni päin honkia, mikään ei onnistunut, ja ihmiset olivat todella kiukkuisia. Näin jopa oravien puivan nyrkkiä minulle, eli eläimetkin olivat vihoissaan. Tapahtuiko sinulle jotain samanlaista eilen, Eilen?
Tänään kasvot punaisena Eilen vastasi, ettei hänen päivänään tapahtunut mitään merkillistä, vaan jokainen huominen oli kuin uusi eilinen. Sitten Eilen oli nauranut omalle vitsilleen, johon kaikki muut olivat jo kyllästyneitä kuultuaan sen miljoonannen kerran. Tästä Eilen oli loukkaantunut, ja Tänäältä ja Huomiselta meni paljon aikaa Eilistä kehuessaan.
Lepyttyään Eilen mietti ja kurtisteli kulmiaan pohtivasti. – En nyt heti muista mitään vastaavaa tapahtuneen.
Huominen näytti huolestuneelta. – Kamalaa, jos huomenna on samanlainen päivä. En kestä, jos ihmiset ovat kiukkuisia. Aina he syyttävät meitä: Eilen oli hirveä päivä, Tänään on yhtä kamalaa, ja mistä tietää millainen päivä Huomenna tulee olemaan!

Yö, jonka vuoro oli huolehtia ihmisistä, eläimistä, kasveista ja kaikista muistakin, käänsi hetkeksi huomionsa maailmasta ja sanoi: ”Oletteko ajatelleet Tähtiä?”
-Mitä? kysyivät Eilen, Tänään ja Huomenna yhtä aikaa.
-Tähdet osaavat olla aika vekkuleita sille päälle sattuessaan. Minuakin ne ovat joskus kiusanneet. Ihmiset ovat valittaneet, etteivät saa unta, nukkuvat liian raskaasti, näkevät painajaisia tai paistatan Kuuta liian kirkkaasti. Monta kertaa Tähdet ovat päättäneet tehdä minulle käytännön piloja, jotka eivät olleet naurattaneet ketään muuta paitsi heitä itseään ja kirjailijoita.
-Kirjailijoita?
-Niin, pahoista unista ja unettomuudesta on jännitys- ja kauhukirjailijoille todella paljon apua. He istuvat yöllä ja kirjoittavat uniaan muistiin. Mutta nyt minun on jälleen palattava valvomaan maailmaa.
Huominen puhuu Tähdille Eilen, Tänään ja Huominen miettivät mitä Yö oli heille sanonut. Voisivatko Tähdet olla kaiken takana? Onneksi oli yö, joten kolmikko pystyi menemään Tähtien juttusille heti.
-Tähtöset! huusi Huominen.
-Niin, kuului monien Tähtien vastaus.
-Oletteko te aiheuttaneet Tänäälle huolta tänään?
-Mekö? Miksi me niin tekisimme?
-Ettekö ole tehneet Yölle kepposia?
-Kepposia? Harmitonta huvia mieluummin kuin kepposia.
-Se on varmaan tulkinnallinen kysymys, mutta Tänään on todella saanut kärsiä ihmisten, ja jopa eläinten, haukkumisista. Ei sellainen keppostelu ole kivaa, jos siitä saa pahan mielen.
-Paha mieli? Mitä se on? Tähdet ihmettelivät.
-Ettekö tiedä? Se tarkoittaa sitä, että te omilla toimillanne aiheutatte toiselle harmia. Sitten tämä toinen, tässä tapauksessa Tänään, saa syyttä suotta haukkuja, joista aiheutuu mielipahaa.
Tähdet tuntuivat miettivän asiaa. ”Ymmärrämme”, ne vastasivat. ”Kyllä me aiheutimme kaikennäköistä maapallon olioille. Meillä oli tylsää, joten asennoiduimme hieman toisin. Olemme huomanneet, että asennollamme on vaikutusta ihmisiin ja myös eläimiin.”
-Yrittäkää pysytellä tästä lähtien siinä asemassa mihin kuulutte. Tehän sotkette kohta ihmisten ja eläinten elämän kokonaan ja pysyvästi.
-Ymmärrämme nyt. Olemme vastedes varovaisempia.

Eilen, Tänään ja Huominen lähtivät Tähtien luota huojentuneina. Sitten sama ajatus iski heidän mieleensä: Olemme vastedes varovaisempia!
Voi ei! Tähdet eivät luvanneet lopettaa kepposteluaan, eli luvassa olisi vielä päiviä, jolloin kaikki tuntuisi menevän pieleen.


Sadun kirjoitti © Design : Minna Leinonen
Kuvat © Design: Pinja Kaivola
Tarinan tai kuvien kopiointi ei ole sallittua ilman tekijöiden lupaa.




Aikaisemmin julkaistuja satuvisailuja...








Ajankohtaista | Aukioloajat | Etusivu | Yhteystiedot | Käyttösäännöt | Maksut | Verkkokirjasto | Verkkokirjaston käyttöohjeet | Käyttöohjeet matkapuhelimelle | E-kirjan käyttöohjeet | Satuvisa | Tietokannat | Uuutuudet | Lehdet | Kirjan matkassa | Satutunnit | Kuvia kirjastoista | Fantasiakirja | Palaute | Kaukolainapyyntö | Osoitteenmuutos | Hankintapyyntö | Linkkejä | Tilastotietoja Pöytyän kirjastosta | Pöytyän kunnan sivuille |